Project stories

Aslan ja Rose sotaa paossa

Aslan ja Rose sotaa paossa
Aslan ja Rose näyttävät aivan tavalliselta koiralta ja koiranomistajalta. Hymyilevä poika ja eloisa huskyn ikuistettuna tien päällä on hyvin tavallista koiran ja omistajan käyttäytymistä. Se, mitä he sillä hetkellä kokevat, tekee merkittävän eron: he pakenevat sodassa olevasta maasta voidakseen aloittaa uuden elämän jossain muualla.

Aslan ja Rose: tarina

Todellisen humanitaarisen kriisin keskeltä on noussut monia erityisiä tarinoita ihmisistä, joiden on ollut pakko muuttaa kodeistaan pelastaakseen elämänsä. Näitä tarinoita ovat todistaneet niin valokuvaajat, toimittajat kuin videontekijätkin, ja niitä on levitetty internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Tämän todistaa Aslanin ja Rosen tarina UN Refugee Angencyn levittämä video. Hieman yli minuutin mittaisella videolla kuullaan lyhyt haastattelu 17-vuotias syyrialaisen pojan vaikeasta matkasta Damaskoksesta Kreikan Lesvos-saarille. Kaikki ne asiat, jotka saattaisivat estää monia aikuisia yrittämästä, eivät estäneet Aslania luopumasta koirastaan Rosesta: "Rakastan tätä koiraa, tarvitsen sitä, kävelin viisisataa kilometriä sen kanssa."

Koira ja omistaja yhdessä kaikesta huolimatta

Aslanille kaikki muut paitsi Rose-koira ovat toissijaista. Hän hankki koiralle passin, kantokopan ja riittävästi ruokaa pitkälle ja arvaamattomalle matkalleen. Aslanin päättäväisyys ottaa koiransa mukaan saivat kaikki epäilijät luovuttamaan. Hän perusteli valintansa yksinkertaisesti näin:  "Koska rakastan koiraani." Yksinkertaisia, mutta puhuttelevia sanoja, varsinkin jos verrataan tilastoihin siitä, kuinka paljon lemmikeistä luovutaan loma-aikojen läheisyydessä. Aslan sekä muut pakolaiset, jotka ylittivät meren lemmikkiensä kanssa opettavat, että se on paitsi mahdollista, myös tarpeen ottaa huomioon lemmikkiä otettaessa: kun valitsee elämän koiran kanssa, on vastuussa sen kiintymyksestä, hoidosta ja uskollisuudesta.